http://universum.fi/wp-content/uploads/2016/05/universum_tulossa.jpg

Ei saa peittää

Työryhmä: Sari Viitasalo, Maria Heiskanen, Emma Paaer, Sari Suominen

Ensi-ilta 29.10.2004

Sähke Bagdadista:

Hei hepuli hepuli Läskiprinsessa!
”Menneisyys on kuin tabula rasa, mutta se palaa takaisin kuin röyhtäisyt.” Näin sanoi suuri valokuvaaja Henri Cartier-Bresson ja tässä on vinha perä. Juuri tällä hetkellä suussani maistuu äidin parmesaani-kasvissosekeitto. Voitko kuvitella, istun täällä sodan keskellä ja unelmoin syöväni juuri tuota keittoo. Täällä sitä huojutaan, minä ja palmut. Kaipaan kotirintaman tasaista asemasotaa. En tiedä, ois varmaan loman tarvetta. Pää alkaa pehmetä. Kerro mulle, miten helevetissä tätä työtä voi tehdä joutumatta ammutuks?
Täällä oma sotakirjeenvaihtajasi (traumatisoitunut!! heh-heh)
Anna Kropp, Bagdad

 

”Aurinkoteatterin kahden naisen keitos Ei saa peittää on kuin allegoria polarisoituneesta länsimaisesta elämänmenosta. Kahdesta naisesta toinen puhkuu kiihkeää kulutusvimmaa ja paremmin tietämistä, voimaa ja elinvoimaa. Toisen osana on maailman kaikki kärsimys: rääkätty ruumis siteissä, ammattina sotauutisointi, sisintä kalvaa syöpä ja mieltä masennus. Tämä kaksijakoisuus tarjoaa ainekset Sari Viitasalon ja Maria Heiskasen käsissä syntyneeseen hulvattomaan taistoon. Henkilöt erinomaisen nasevasti luonnehtiva puvustus on Sari Suomisen…” – Turun Sanomat / Outi Lahtinen

”Maria Heiskasen ja Sari Viitasalon Ei saa peittää on yksinkertaisuudessaan valloittava ja tehokas pienoisnäytelmä. Näytelmä tarjoaa tarttumapintaa, johon on helppo liisteröityä. Esitys on tyylitelty niin pitkälle, ettei naisten suhteen lähtökohdilla ole merkitystä. He voivat olla äiti ja tytär, sisarukset tai mitä tahansa. Ennen kaikkea he ovat saman kolikon kaksi eri puolta. Toinen on jatkuvasti peittämässä toista: näkyviin jää aina joko kruuna tai klaava. Myös roolihahmojen naiseus on työstetty niin pitkälle, ettei sukupuoli lopulta määrittele katsojan kokemusta. Hahmoista saattaa raavainkin mies löytää itsensä…” – Helsingin Sanomat / Lauri Meri

 

”Täähän on läheisriippuvuutta alusta loppuun. Ei meillä vaan tommosta…heh heh.”
”Tarina työnsankaruudesta…”
”Mää en kaivannu analyysia missään vaiheessa. Se tempasi mukaan tunnetasolla välittömästi.”
”Mulle tää oli kyllä äidin ja tyttären sota!”
”Naisen mieli jakautuu ja sitten nämä mielenpuoliskot assimiloituvat yhdeksi, uudeksi kokonaisuudeksi.”
”Siinä oli jotain välimerellistä tunnelmaa.”
”Tuli mieleen se leffa, se Baby Jane…misson Bette Davis ja se sisko on halvaantunu. Siskojen sota.”

Facebook
Google+
http://universum.fi/ohjelmisto/ei-saa-peittaa/
Twitter