Hyisillä pohjoisilla jättömailla, korkeakulttuurien selän takana, vähäinen ilma on niin toksista, että vain paksunahkaisimmat alkuperäislajit voivat sitä hengittää.
Tummanpuhuva naishahmo seisoo uhmakkaana autioituvassa tallipihassa. Sen rujo ja arpinen olemus kielii rajuista yhteenotoista pahapäisten ruunahevosten ja tallityttölaumojen kanssa. Liikehdintä on ylvästä mutta kankeaa kuin yli-ikäisellä tukkahevisankarilla, tahi jollakulla joka on pudonnut hevosen selästä liian monta kertaa.
Tämä on Benita Stjärnfall, tätiratsastaja.
Täti nostaa päitsinippua kuin lyhtyä, ravistaa sitä kuin kutsuakseen jotakuta.
Sen läpitunkeva huuto kaikuu kolkkona yli jäisen sänkipellon.
Kärsivällinen tarkkailija ymmärtää nopeasti, ettei tätä ilmestystä pidä lähestyä äkkiarvaamatta tahi takaapäin.
Aurinkoteatterin uudessa luonto-dokumentissa Suomen David Attenborough, hurjapäinen ja neuvokas teini-etologi Pamela Kåla soluttautuu vaaroja kaihtamatta julmaan hevosnaisten valtakuntaan ja pääsee lähietäisyydeltä todistamaan näiden kryptistä valtataistelua.
Meille avautuu ennennäkemätön lähikuva lähes ihmisenkaltaisista, mutta tyystin väärinymmärretyistä olennoista: tätiratsastajista. Noista ikuiseen ponityttöyteen tuomituista naisista, joita lohduttaa vain hevosen mykkä ja arvaamaton syli.
Tätiratsastajat-näytelmä tarkastelee sisäistettyä misogyniaa ja ihmisotuksen tuhoontuomittua yritystä sopeuttaa itsensä vihamieliseen elinympäristöön.
Esitys valittiin Tampereen Teatterikesän pääohjelmistoon 2021.
