http://universum.fi/wp-content/uploads/2004/12/kokkolapieni.jpg

Kokkola

Rooleissa: Tuija Ernamo, Raimo Grönberg, Ritva Jalonen, Heikki Kinnunen, Klaus Klemola, Juho Kuosmanen, Jussi Rantamäki, Mari Turunen, Vesa Veijalainen, Tuija Vuolle

Käsikirjoitus ja ohjaus: Leea Klemola

Lavastus: Erkki Saarainen

Valosuunnittelu: Hannu Naamanka

Puvut: Maiju Veijalainen

KOKKOLA – Arktinen tragedia

Leea Klemolan raju uutuusnäytelmä, jonka ronskiin hauskuuteen liittyy tolkuton kiroilu, tupakointi ja alastomuus ilman seksiä. Ei sovellu lapsille. Tämä on nähtävä!

Kotimainen kantaesitys 10.12.2004 Tampereen Teatterissa
Helsingin ensi-ilta 10.3.2005 klo 19.00

 

Kokkola on kertomus ihmisistä, joilla on vain toisensa, halusivatpa he sitä tai eivät. Siinä juodaan viinaa kohtuuttomia määriä ilman puhettakaan alkoholismista. Siinä huumorin huipennus, vitsi jolle ei saa enää nauraa, on alasti riisuutuminen. Kokkola on puolustuspuhe pohjoisen pallonpuoliskon kehollisuudelle, ihmisille, joiden lantio taipuu huonosti flamencoon, joiden reviirit ovat laajat, jotka kavahtavat turhaa kosketusta ja jotka mieluummin ilmaisevat tunteita teoilla kuin sanoilla. Se ei kuvaa estyneitä ihmisiä, vaan yrittää ymmärtää sitä mentaliteettia, minkä maantieteellinen sijaintimme aiheuttaa. Se on näytelmä kylmän ja pimeän kauneudesta, ilkeän huumorin lämmöstä ja monista mahdollisista tavoista rakastaa ilman seksiä.
Otteita kritiikeistä:

”Arktinen rakkaustarina koheltaa ja koskettaa” – Aamulehti / Maarit Saarelainen

”Kokkolan kuningatar Marja-Terttu on ehkä jännittävintä mitä Heikki Kinnuselta on nähty. Karismaattinen, itsenäinen ja pakkomielteisesti kaksoisveljeensä Sakuun kiintynyt jyhkeä nainen outoine päähänpistoineen vie joukkoa maalla ja meren jäällä.” – Turun Sanomat / Outi Lahtinen

”Kokkola on koskettavaa ja kaunista kuvausta kokonaisista ihmisistä. Pienen merenrantakaupungin eläjät tuovat ongelmansa ja rakkautensa esiin käsinkosketeltavan kipeästi – ja niin hauskasti, että tukka lähtee. Naurun kautta on mahdollista lähestyä niitäkin asioita, joille ei muka saisi nauraa. Huumori on kuolemanvakavaa ja siksi niin inhimillistä.” – Savon Sanomat / Katri Kekäläinen

”Absurdit käänteet kiepauttelivat tarinaa laidasta laitaan. Käsikirjoitus velloi rakkauden, ripustautumisen ja irtioton liepeillä, mutta katsoja sai itse päättää, paljonko niitä halusi pohtia. Paikan päällä nauru sai voiton, mutta jälkeenpäin valtava hellyys näitä ihmisiä kohtaan valtasi mielen.” – Keskipohjanmaa / Outi Airola

”…näytelmän tragikomiikka ja kansallinen mentaliteetti on posketonta. Se on niin terävää, hersyvää, hyvää ja syvää, että siinä kirjaimellisesti linja-auton möyryävä moottori höyryää hersyvänä nauruna ratin takaa pitkin raittia./…/ Huikenteleva dramaturgia, kertomuksen absurdiikka ja ohjauksen vaisto tuottavat merkillisen elämyksen. Teatterin illuusio on käsinkosketeltavan tosi; juuri sellainen, jonka välityksellä draama kykenee kertomaan yksilön ja kollektiivin yhdestä vaietusta, mutta olemassa olevasta ulottuvuudesta. Kansanomaisesti se yksi ulottuvuus on ”hulluutta”, ”siunattua hulluutta”. Nämä ihmiset ovat niin pohjoisia! Niin suomalaisia!/…/ Hullunkurisen sekoituksen omaavissa rooleissaan ja suhteissaan näyttelijät luovat valloittavan kimaran.” – Keskisuomalainen / Teppo Kulmala

”Klemolan tarinankerronta on hulvatonta. Ennalta ei voi arvata, mitä nurkan takana odottaa.” – Kansan Uutiset / Sirpa Koskinen

”Esityksenä Kokkola on komediaa, sillä yleisö nauraa hervottomasti. Jälkikäteen toki ymmärtää, että tämä on tragediaa. Elämä on vain biologiaa ja selviytymistä.”
– Ilkka / Anja Koskela

 

 

Facebook
Google+
http://universum.fi/ohjelmisto/kokkola/
Twitter